Ekat vedot & kuherruskuukausi pirin kanssa alkaa (Chipsi 17v)

Mä istun sängyn reunalla ja vedän hihan ylös. Puristan käteni nyrkkiin, sen verran, että suoni kohoaa pintaan. Pate työntää neulaa mun ihon läpi suoneen. -"Ai,saatana." Neula ei mennytkään oikeaan paikkaan. Se vetää neulan pois ja ja yrittää uudelleen. Nyt neula työntyy vaivatta suoneen ja ruiskuun valuu verta.Pate vetää mäntää vähän taaksepäin,varmistaakseen, että aine menee varmasti suoneen ja sitten työntää mäntää hiljalleen sisään päin.

Tunnen vahvan, vähän makean, imelän maun suussani ja samalla Pate vetää neulan pois. Koukistan kättäni ja ja tunnen kuinka kroppaan virtaa hyvän olon tunne, voimaa ja pirteyttä. Se alkaa varpaista ja nousee kihelmöiden ylöspäin. Sydän tykyttää vahvasti. Herään hiljalleen eloon. Hyvä olo tuntuu pumpulilta, joka kietoo pehmeyteensä. Olen suojassa ja kaikki on hyvin. Kaikki on oikeastaan TOSI hyvin. Mä leijun arjen yläpuolella eikä mikään ole ongelma. Huolet ei paina tai ainakin niihin keksii ratkaisun ja saa siten sen ongelman pois päiviltä.

Mä tunnen pystyväni mihin vain, jaksan kirjoittaa  täyspainoisesti, keskustella, piirtää ja saan musiikista tosi hyviä fiiliksiä. Jaksan painella menemään ja tehdä kaikkea. Ennen kaikkea elämä kiinnostaa mua ja tunnen halua elää. Mä tunnen olevani puhdas, hyvä ja tasapainoinen ihminen.
Mä olen niin vauhdissa. Silmät on kuin kaksi valtavaa, mustaa palloa. Elämä on ihanaa! Mun ystävät on ihania. Ihana Pate, kun tarjosi mun ekat. Mä ostan tätä kamaa lisää heti, kun saan työkkärirahat. Tarjoon kaikille. Mehän ollaan kaikki yhtä suurta perhettä.
Koko yö meni täällä Patella. Tänne tuli myös muuta lössiä. Osan oli ihania pörinä ystäviä ja osaa en tuntenut. Suskin kanssa istuttiin joko keittiössä tai vessassa. Me meikattiin, vaihdeltiin vaatteita ja huudatettiin musaa. "Mikä fiilis? Super fiilis!"

Päätettiin lähteä Hietsuun pitää kirpparia, että saadaan rahaa ostaa lirtsaa lisää. Laitettiin pöytä, tanko ja kamat esille. Oli kamalan kuuma.Jotain +48 astetta varmaan. Siellä oli kaikennäköistä jengiä ja myyntikojua. Ostin Suskille korviksen ja coctailkupin, jossa se voi väsätä töötit. Siis mun pää pyörii koko ajan pirissä.

20.00 tultiin takaisin Patelle ja mä vedin toiset. Katsoin Suskista mallia, kun se veti itse hihaan. Ei multa vielä onnistunut. Suski sitten löi ne. Sanoi,että mun pitää opetella piikittämään itse. Ei isommissa piireissä tykätä piikittää pikku tyttöjä. Jokainen hoitaa asian itse.

Ihanaa poreilla ystävien kanssa, mutta mä tykkään nyt vauhdissa istua pöydän ääressä yksinäni kirjoittamassa. Pöytä on täynnä kassuja, vihkoja, kyniä, filttereitä, kuppeja ja laseja joissa röökin stumppeja. Kirjoitan käsi kipeänä. Tekstiä vain syntyy. Ajatus juoksee virtana. Olen luova.
Musta tuntuu, että A on tunne- ja luoville ihmisille paras keksintö toteuttaa ja purkaa itseään. En aio luopua siitä. Ei huumeiden käyttö aina ole rumaa, iljettävää ja rikollista. Miksei kaikki ihmiset voisi vetää pirnaa? Maailma olisi niin paljon parempi paikka elää. Amfetamiini on  sateenkaaren kirkkaita värejä, saippuakuplia, pumpulia ja vaaleanpunaista hattaraa.

Mä olen löytänyt itseni. Olen rakastunut. En ihmiseen vaan huumeeseen.